BPW Finland – Eri aloilla työskentelevien naisten verkosto
BPW Leaders’ Summit ensikertalaisen silmin
Tässä kirjoituksessa palataan Euroopan liiton konferenssiin viime keväällä Maltalla.
Teksti ja kuvat: Tiina Hytinkoski
Maltan Eurooppa-konferenssi keräsi yhteen satoja inspiroivan ja monipuolisen taustan omaavia eri alojen ammattilaisia, naisia edustamassa kaikkia yhteiskunnan eri toimijaryhmiä ja -tasoja. Itselleni yksi keskeisistä kiinnostuksen aiheista, joka inspiroi itseäni olemaan aktiivisesti mukana BPW toiminnassa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin, on johtaminen. Johtajuus ja johtamisvalmiudet, organisaatiotason johtamistapojen ja -rakenteiden kehittäminen ajassa relevanttina pysyen, sekä eri tasa-arvonäkökulmien huomioiminen tässä kaikessa olivat asioita, joita odotin myös Maltan Eurooppakonferenssin yhteydessä järjestetyn Leaders’ Summitin käsittelevän.
Olen saanut mahdollisuuden olla mukana kehittämässä vuoteen 2027 asti nimenomaan kansainvälistä jäsen- ja paikallisyhdistystason toimintaa kansainvälisessä Development, Training & Employment -komiteassa. Tämä tausta itsessään vahvisti kiinnostustani tarkastella erityisesti tätä johtajuusosiota myös tässä konferenssissa. Olemme komiteatyön puitteissa rakentamassa nimenomaan johtajuuteen (leadership) -liittyvää sisältöä koko BPW Internationalin ja sen eri tasojen toimijoiden kehittymisen tueksi, paikallistaso huomioiden
Leaders’ Summit eri BPW -tapahtumissa
Vertailukohtana Eurooppakonferenssin Leaders’ Summit -päivään lähtiessä oli se, miten säännöllisin väliajoin New Yorkissa järjestettävän Leaders’ Summitin ohjelmaa on rakennettu. New Yorkin tapahtuman ohjelmassa on esimerkiksi keväällä 2025 korostunut nimenomaan yhdistysten toiminnan näkökulmasta relevanttien käytännön työkalujen käsittely osallistujien kesken, yhdessä keskusteleminen sekä strateginen näkökulma. Näitä näkökulmia Euroopan tasolle ja yhden päivän ohjelmaksi sovitettuna odotin myös Maltalta.
Ainakaan tämä Maltan Leaders’ Summit ei nyt päässyt sen täyteen potentiaaliin, koska varsinainen osaamisen kehittämisen ja yhdessä innovoinnin sisältö rajoittui osin fasilitoituun verkostoitumiskahvitteluun, jossa keskustelu pääsi juuri käyntiin, kun jo seuraava ohjelmaosio alkoi. Toki käytännön esimerkkien jakaminen on inspiroivaa, mutta toivottavasti tulevaisuudessa tähän nyt käytetty aika voidaan vapauttaa nimenomaan vuorovaikutteiseen yhdessä oppimiseen ja kehittämiseen, hyödyntäen jälkiviestintää sekä olemassa olevia sähköisiä viestintäväyliämme ihan puhtaiden diojen ja kirjallisten materiaalien jakamisen sijaan. Näin myös jokainen pääsisi syventymään rauhassa kirjallisiin tuotoksiin ja valjastamaan kansainvälisen verkostomme suurimman voimavaran eli keskustelemisen ja verkostojen voiman nimenomaan Leaders’ Summit -hengessä täyteen kukoistukseensa.
Passiivisemmalla esitysten kuuntelulla on paikkansa mutta jäin itse miettimään, onko se paikka kuitenkaan kansainvälinen johtajuusverkoston tapaaminen, johon on varta vasten matkustettu (Maltan konferenssin osalta jopa yli 40 maasta)? Ehdottomasti oma roolinsa on ns. inspiraatiopuheenvuoroilla, joissa herätellään yleisöä keskustelemaan ja aktivoitumaan kukin tahollaan ja vaikkapa vierustoverien kanssa.
Uskon, että nimenomaan oman osaamisen kehittäminen ja kanssakäyminen BPW-sisarten kanssa on kiinnostava näkökulma, joka meitä läpi sukupolvien yhdistää. Kun osoittaa halukkuutensa osallistua nimenomaan Leaders’ Summitiin (vapaalla suomennoksella Johtajuusverkoston tapaaminen), on halukas pureutumaan sen tyyppiseen tekemiseen, joka paitsi voimaannuttaa ja kehittää itseä myös tukee paikallisen ja kansallisen tason toimintaamme entistä paremmin.
Laaja-alaisesta yrittäjyyskasvatuksesta boostia yhteiskunnalliseen tasa-arvoon
Yhteiskuntamme ja työelämämme on jatkuvien muutosten kohteena. Pätkätyöt, osa-aikatyöt, töiden projektoituminen ja uudet työnteon ja yrittäjyyden yhdistämisen mallit ovat arkea. On pitkään etsitty ratkaisuja yrittäjähenkisemmän ajattelutavan, asenteiden, taitojen ja yrittäjäkäyttäytymisen lisäämiseen. Ratkaisuksi on tarjottu laaja-alaisen yrittäjyyskasvatuksen osaamisen ja pedagogisten ratkaisujen sisällyttämistä kaikkien kouluasteiden opetussuunnitelmiin. (1)
Tutkimukset ovat osoittaneet, että yrittäjämäisen ajattelutavan vahvistaminen luo perustan yrittäjämäiselle asenteelle ja vaikuttaa yrittäjämäiseen käyttäytymiseen työelämässä ja elämässä yleisesti. Tavoitteena ei ole, että
kaikki perustavat omia yrityksiään, niitä kuuluisia start upeja, vaan, että kaikki saavat valmiuksia toimia yrittäjämäisesti muuttuvassa ja epävarmemmassa työelämässä. Tavoitteeksi on asetettu, että kaikki oppijat ikään, sukupuoleen, etniseen tai muuhun taustaan liittyen pärjäävät työelämässä ja elämässä yleensä. (1)
Tutkimukset osoittavat myös, että edelleen asenteet kouluissa eri asteilla yrittäjyyttä kohtaan ovat este laaja-alaisen yrittäjyyden integroimiseen opetukseen ja koulutukseen. Edelleen on vallalla käsitys, jonka mukaan vain
yrittäjäksi lähteminen – start up - olisi koulutuksen onnistumista mittaava mittari. Laaja-alaisen yrittäjyyden näkökulmasta onnistumista mittaavana mittarina toimii kuitenkin se, että oppijat pärjäävät elämässä, työssä ja näkevät potentiaalisia vaihtoehtoja epävarmoissakin elämän tilanteissa. (1)
Huolestuttavana tämän päivän ilmiönä joudumme toteamaan, että erilaiset leikkaukset kohdistuvat myös eri asteiden koulutukseen. Eräs koulutuksen leikkausten kohde on ollut opettajien täydennyskoulutuksen rahoituksen leikkaaminen, joka pelkästään yksittäisenä leikkauksena vaarantaa opettajan ja sitä kautta opetuksen jatkuvan kehittämisen perustutkintojen jälkeen. Leikkaukset vaarantavat myös laaja-alaisen yrittäjyyden
kehittämisen eri kouluasteilla. Opettajien peruskoulutuksessa ei juurikaan ole mukana yrittäjyysilmiön laaja-alaisen ymmärryksen lisäämiseen tähtääviä opintoja, joten pätevilläkään opettajilla ei ole mahdollisuuksia
integroida yrittäjyyttä osaksi opetustaan. Tätä vajetta on tähän saakka paikattu OPH
täydennyskoulutusrahoituksen avulla, mutta nyt tuo tie on tukittu. Tehty opettajien täydennyskoulutuksen leikkaaminen vaarantaa paitsi laaja-alaisen yrittäjyyden integroimisen ja kehittämisen opetukseen, myös muun
opettajien jatkuvan täydennyskouluttautumisen mahdollisuuden. Kunnilla ei todennäköisesti ole, siinä mittakaavassa kuin tarve olisi, mahdollisuuksia ostaa täydennyskoulutusta.
Edellä kuvattu yksittäinen leikkaus johtaa siihen, että koulutuksen jatkuva kehittäminen uusilla nousevilla teemoilla, vaikkapa nyt nousussa olevan tekoälyn opetukseen integroitumisen saralla, vaarantuu. Haluamme korostaa, että lyhytnäköisen säästämisen sijaan Suomen täytyy panostaa osaamisen vahvistamiseen kaikilla koulutusasteilla. Opettajien osaaminen ja jatkuva kehittyminen on tässä avainasemassa.
Kysymmekin nyt, mitä vaihtoehtoja tehtyjen erilaisten koulutukseen kohdistuneiden leikkausten jälkeen on tarjolla, että maailmalla arvostetun suomalaisen koulutuksen tasa-arvoistava vaikuttavuus säilyy myös tulevaisuudessa. Mitä vaihtoehtoja on esittää, että koulutuksemme taso pysyy jatkossakin maailman huipputasolla?
Onkohan koulutus oikeasti oikea paikka leikata?
BPW Finland, hallitus
Lähteet:
1. Gustafsson-Pesonen, A., 2023: Developing and Evaluating Entrepreneurship Education - Three case
studies on Entrepreneurial Development Coaching in Teacher Training, the Impact of Entrepreneurship
Education Projects, and Experiential Entrepreneurship Education in Basic and Higher Education
Jäsenet huomio
Jäsensivuille ei pääse kirjautumaan, jos et ole rekisteröitynyt niiden käyttäjäksi. Huomaathan, että jäsensivuille ei ole mahdollista rekisteröityä käyttäjäksi jäsensivut painikkeen jälkeen aukeavalla kirjautumissivulla, kohdan unohtunut salasana avulla, koska liiton rekisterissä ei ole vielä tietojasi, jonka vuoksi ohjelma ei tunnista sähköpostiasi. Rekisteröitymiseen jäsensivuille tulee käyttää tätä linkkiä. Jäsenet -painiketta voit käyttää vasta kun olet jo saanut salasanan jäsensivuille eli rekisteröitynyt niiden käyttäjäksi.
Päivitetty 6.4.2025