Naisten yrittäjyystaitoja vahvistavan koulutuksen kehittäminen

BPW European Conference 2025, Malta BREAKING BARRIERS: Drive Your Own Success!

Työpaja: Entrepreneurship (Education) as a Key Driver of Working Life Change, Anne Gustafsson-Pesonen ja Jenni Valta

Työpajan keskeinen tavoite oli pohtia, miten koulutusta voidaan kehittää niin, että naisten yrittäjyystaidot, yrittäjämäiset valmiudet ja liiketoimintaosaaminen vahvistuvat. Luento-osuudessa korostettiin yrittäjyyden laaja-alaista ymmärrystä sekä opettajien/kouluttajien tai mentorien roolia yrittäjyyden tukemisessa.

Useissa tutkimuksissa on korostettu, että yrittäjyyskoulutuksella on merkitystä työelämän muutosten läpiviennissä. Yhteiskuntamme etsii laajasti ratkaisuja ihmisten yrittäjähenkisen ajattelutavan, asenteen, taitojen ja käyttäytymisen kehittämiseksi osa-aikatyön ja itsensä työllistämisen yleistyessä. Yksi mahdollinen ratkaisu on yrittäjyyskoulutuksen kehittäminen ja parantaminen koulutusjärjestelmässämme.

Työpaja naisille suunnatun yrittäjyyskoulutuksen kehittämiseksi

Työpaja koostui kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa keskityttiin yrittäjyyskoulutuksen teoreettisiin perusteisiin. Teoriaosuudessa tarkasteltiin erityisesti yrittäjyyspedagogiikan kehittämistä kolmen pääteeman kautta: miten vaikuttaa yrittäjyyskoulutuksen pedagogisin keinoin yrittäjyyskäyttäytymiseen, voiko oppijan yrittäjyysominaisuuksiin vaikuttaa ja miten yrittäjyystaitoja voidaan kehittää. Toisessa osassa keskityttiin learning cafe-menetelmää hyödyntäen etsimään vastauksia kysymykseen: ”Millaisella yrittäjyyskoulutuksella voidaan tukea eri-ikäisten naisten ura- ja yrittäjyyskehitystä”.

Kehittämisajatuksia naisille suunnattuun yrittäjyyskoulutukseen

Työpajassa nousi esiin, että naisten urakehitystä ja yrittäjyysvalmiuksia tukevaa koulutusta voisi vahvistaa mm. kehittämällä helposti saavutettavia, ml. verkon yli tuotettavaa, mentorointia ja sparrausta yrittäjyyteen. Lisäksi nostettiin esille, että verkostoitumismahdollisuuksia tulisi olla ja niissä tulisi käydä läpi käytännönläheisiä harjoituksia ja yritysesimerkkejä. Työpajan keskustelussa tunnistettiin myös, että jo varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa tulisi pyrkiä vähentämään tyttöjen ennakkoluuloja yrittäjyyttä kohtaan sekä tukea tyttöjen yrittäjämäistä ajattelua ja toimintaa.

Yrittäjyyskoulutuksen kehittämiseen liittyen tunnistettiin, että tulisi olla selkeä ”yhden luukun” periaatteen täyttävä kanava, josta löytäisi keskeisiä naisyrittäjyyteen liittyviä tietoja. Tarvitaan tietoa verkostoista, viestinnän ml. sosiaalinen media osaamisesta, itseluottamuksen ja motivaation keskeisistä elementeistä sekä talouden ymmärryksestä. Yhteistyöhön ja verkostoitumiseen toivottiin alustaa, jossa tiedon ja osaamisen jakaminen olisi helppoa.

Haasteiksi yrittäjyyskoulutuksen kehittämiseksi tunnistettiin resurssipula, stereotypiat yrittäjyydestä (epäonnistumisen pelko) ja jossain määrin median negatiivinen vaikutus asenteisiin sekä käyttäytymiseen. Lisäksi monikanavaisen median tuottama tietotulva koettiin ongelmaksi. Liikkeellä on myös paljon epäolennaista tietoa, jonka vuoksi myös henkilökohtaista ohjausta ja tukea tarvitaan. Myös sukupolvien väliset odotukset ja roolimallit voivat hidastaa yrittäjyyden kehittämistä.

Työpajasta nousseita suosituksia naisten yrittäjyyskoulutuksen kehittämiseen
1. Kehitettävä helposti saavutettavia mentorointi‑ ja sparrauspalveluja
Matalan kynnyksen mentorointia verkossa
Henkilökohtainen sparraus yrittäjyyden alkuvaiheisiin
2. Mahdollistettava käytännönläheistä verkostoitumista
Naisille suunnattuja verkostoitumistilaisuuksia
Case-esimerkkejä, harjoituksia ja roolimallien tarinoita
3. Vähennettävä yrittäjyyteen liittyviä ennakkoluuloja jo varhaisessa vaiheessa
Yrittäjämäiseen ajatteluun tukea jo varhaiskasvatuksesta alkaen
Tyttöjen yrittäjyysstereotypioiden purkaminen ja toimijuuden vahvistaminen
4. Rakennettava “yhden luukun” tietokanava naisyrittäjyyteen
Keskeiset verkostot, koulutukset ja tukipalvelut
Tietoa mm. taloudesta, viestinnästä, somesta ja itseluottamuksesta
5. Luotava yhteinen alusta tiedon ja osaamisen jakamiseen
Yhteisö, jossa naisyrittäjät, yrittäjäksi lähdössä olevat, voivat oppia toisiltaan ja jakaa vinkkejä
Kokemusten vaihto ja vertaisoppiminen

BPW Listen kysely aukeaa 9. helmikuuta

BMW International eli kansainvälinen kattojärjestömme kartoittaa ensi kertaa yksittäisten jäsenten näkemyksiä toiminnastaan. Kyselyn tavoitteena on antaa kaikille jäsenille tilaisuus tulla kuulluksi ja kerätä samalla arvokasta tietoa, jonka avulla toimintaa voidaan kehittää ja valita tulevaisuuden painopisteet. Vaikka kyselyn järjestää BPW International sisältää se myös kysymyksiä alueellisen liiton eli meillä Euroopan liiton, kansallisen liiton ja paikallisyhdistyksen osalta. Kyselyn täyttäminen vie noin 15 minuuttia ja vastata voi myös suomeksi. Annathan pienen hetken aikaasi yhteiseen hyvään kertomalla kokemukseksi ja näkemyksesi BPW toiminnasta. Kysely on anonyymi. Siihen kannattaa vastata, vaikka et tuntisi kansainvälisen liiton toimintaa, olet tuore jäsen tai et ole osallistunut etätapaamisiin verkon välityksellä. Voit aina valita kohdan en tiedä tai en tunne asiaa. Pääasia on, että vastaat kyselyyn, sillä kaikkien jäsenten näkemykset ovat arvokkaita ja tärkeää on myös tietää, millainen toiminta ja viestintä tavoittaa jäsenet. Vastausaikaa on maaliskuun 13. päivään saakka.

Linkin saat sähköpostitse, jos olet rekisteröitynyt jäsensivuille. Tai yhdistykseksi kautta. Jos et saa linkkiä laita viestiä office (a)bpw-finland.fi

Huom. kansainvälinen julkistus viivästyy, linkki lähetetään jäsenille heti kun se saadaan.

Euroopan liiton kolmen vuoden välein järjestettävä konferenssi koostuu päälavan puheenvuorojen ja keskustelujen lisäksi myös lukuisista erilaisista työryhmistä tai työpajoista. Näin oli myös Maltalla järjestetyssä Euroopan liiton konferenssissa keväällä 2025. Maltalla konferenssi ohjelma oli rakennettu neljän temaattisen pilarin ympärille, jotka olivat tulevaisuuden työpaikka, digitalisaatio – tulevaisuudessa tarvitsemasi työkalut, naisjohtajuuden globaali vahvistaminen ja omien supervoimien vapauttaminen.

Osallistuin toisen pilarin tekoälyä käsittelevään työpajaan: AI Unleashed: Transforming your Work, Life and Success, jonka veti BPW Ruotsin Andrea Hemming. Hemming aloitti esityksensa käymällä läpi tekoälyn elämää ja työskentelyä mullistavaa luonnetta muistuttaen samalla, kuinka naiset ovat aliedustettuina tekoälyä koskevassa päätöksenteossa sekä niissä aineistoissa, joiden pohjalta tekoälyä koulutetaan. Tekoäly tarvitsee toimiakseen materiaalia, jonka avulla se oppii asioita.

On olemassa todellinen riski sille, että tekoäly toistaa vanhoja sukupuolistuneita käytäntöjä, jos aineisto, jonka perusteella sitä koulutetaan sisältää niitä. Tekoäly, vaikka osittain puhtaalta pöydältä lähteekin liikkeelle voi oppia seksistisiä ja sukupuoli- sokeita näkökulmia, jos se ei saa käyttöönsä materiaalia eri lähteistä. Tekoäly itsessään ei siis vie meitä eteenpäin, vaan paljon on sen varassa, miten ja millaiseksi sitä koulutetaan. Jos annamme tekoälylle vain miehiä koskevaa lääketieteellistä tutkimusta ei se opi ottamaan huomioon terveyteen liittyviä sukupuolistuneita eroja. Tällöin tulemme vain toistaneeksi ikään kuin samaa kaavaa kuten vaikka lääketieteessä nykyisin jo ongelmalliseksi todettua koeasetelmaa, jossa lääketieteellisten kokeiden vertailuryhmä koostuu monesti valkoisista, oikeakätisistä miehistä, jolloin muodostuu normi,johon kaikkea muuta verrataan ja josta eroavat asiat tulkitaan poikkeuksiksi.

Lyhyen johdannon jälkeen Hemming kysyi kuinka moni osallistujista tietää tekoälyn, kuinka moni käyttää sitä ja kuinka usein sitä käytetään. Kysymys kerrallaan käsiä oli vähemmän ilmassa, mutta ehkä kuitenkin tavallista enemmän koostuihan yleisö koulutuksesta ja itsensä kehittämisestä kiinnostuneista BPW jäsenistä ympäri maailmaa. Hemming esitteli tässä kohtaa tutkimustietoa siitä, kuinka käsiäänestyksemme tulos heijastelee myös tutkimuksissa tehtyjä havaintoja siitä, kuinka naiset lähestyvät tekoälyä usein varovaisemmin kuin miehet. Esimerkiksi ajatellaan, että näytetään laiskoilta, jos käytetään tekoälyä tehtävän tekemisessä. Tekoäly nähtiin avun sijaan huijaamisena.

Tässä kohtaa tuli mieleen huijarisyndrooma, josta naiset kärsivät miehiä useammin. Ehkä huolella huijaamisesta on yhteys myös siihen, että monesti tunnolliset ihmiset ovat valmiita tekemään enemmän töitä jonkin asian eteen ja tekoälyn tuomat helpotukset tuntuvat keventävän työn määrää niin paljon, että se tuntuu huijaamiselta, vaikka esimerkiksi tekstiä kirjoittaessakin tekoälyn jälki on aina tarpeen tarkistaa. Mietin, tunsivatko ihmiset näin myös silloin kun pesukoneet yleistyivät. Miettikö joku isoisovanhemmistani onko pyykki varmasti puhdasta, vaikka en enää käytä pyykkäämiseen aikaa ja vaivaa?

Toinen tekoälyn käyttöä estävä tekijä on epäselvyys siitä, mihin sitä saa käyttää. Onneksi tähän on monissa organisaatioissa koulutusta tarjolla ja lisäksi sama sääntö pätee tähänkin kuin muihinkin ohjelmistoihin. Jos saat ohjelmiston käyttöösi maksutta, maksat siitä käytännössä datalla, jota se kauttasi saa ja jos taas maksat ohjelmasta se saattaa suojella dataasi enemmän ja olla luovuttamatta sitä eteenpäin, koska sen ei tarvitse hankkia rahoitusta sen avulla (käyttöehtoihin on aina hyvä tutustua). Tekoälystä oli muitakin työryhmiä ja keskustellessani muiden osallistujien kanssa kävi ilmi, kuinka eri tavoin eri kulttuureissa tekoälyyn suhtaudutaan. Esimerkiksi Yhdysvalloissa asunut toisen työpajan vetäjä suhtautui paljon huolettomammin tietosuojaan kuin ruotsalainen Hemming, mikä näkyi siinä, kuinka paljon ja millaista tietoa he tekoälyn kanssa jakoivat.

Kolmas tekoälyn käyttöä estävä tekijä oli osaamisen ja/tai luottamuksen puute. Kaikki eivät ole löytäneet tekoälyn äärelle ja se voikin olla haastavaa tilanteessa, jossa se ei tule vastaan esimerkiksi työssä tai koulutuksessa. Tällöin siihen tutustuminen on oman aktiivisuuden varassa. BPW – Yhdessä webinaareissa tekoälyä on käsitelty kaksi kertaa vuoden 2025 aikana ja molempien tallenteet ovat jäsenten katsottavissa jäsensivujen kautta. Molempien webinaarien puhujat kannustivat tutustumaan rohkeasti tekoälyyn ja toivat esille, kuinka tärkeää on, että naiset lähtevät mukaan käyttämään tekoälyä. Toinen puute kytkeytyy ehkä myös tunnollisuuteen ja tarpeeseen tehdä asiat itse,

Miten tekoälyä sitten koulutetaan omiin tarpeisiin sopivaksi? Andrea Hemmingin neuvo on, että koulutusvaiheessa tekoälyyn kannattaa suhtautua kuin kokemattomaan harjoittelijaan. Se ei ehkä muista kaikkea, mitä kerrot sille. Sillä saattaa olla paljon tietoa, mutta se on vielä kykenemätön palauttamaan tärkeät asiat muistiin nopeasti. Se ei vielä tunne sinua eikä sinun mieltymyksiäsi, mutta se luottaa sinun ohjeisiisi. Sillä ei ole vielä kokemusta ”todellisesta maailmasta” kuten ei harjoittelijallakaan harjoittelemastaan alasta. Mutta sinun ohjeidesi avulla tekoäly voi tehdä loistavaa työtä. Täytyy vain olla kärsivällinen mentori uudelle harjoittelijallesi, jotta siitä voi kehittyä tarpeisiisi vastaamaan pystyvä apulainen.

Hemmingin esitykselleen antama tavoite täyttyi, sillä hän onnistui innostamaan kokeilemaan erilaisia tekoälyjä ja lähtemään liikkeelle helpoin pienin askelin. Toivon, että myös sinä, joka et koe tekoälyä kovin kiinnostavaksi kokeilisit edes pari kertaa sitä johonkin pieneen asiaan, koska parhaiten siitä saa käsityksen kokeilemalla itse. Jos vielä ei tunnu varmalta aloittaa kokeilu kannattaa kurkata jäsensivuilta BPW – Yhdessä webinaarit, jotka katsottuasi tiedät jo huomattavasti enemmän aiheesta. Tekoäly ei ole lähdössä pois, mutta voit itse valita miten otat sen vastaan.

Laaja-alaisesta yrittäjyyskasvatuksesta boostia yhteiskunnalliseen tasa-arvoon

Yhteiskuntamme ja työelämämme on jatkuvien muutosten kohteena. Pätkätyöt, osa-aikatyöt, töiden projektoituminen ja uudet työnteon ja yrittäjyyden yhdistämisen mallit ovat arkea. On pitkään etsitty ratkaisuja yrittäjähenkisemmän ajattelutavan, asenteiden, taitojen ja yrittäjäkäyttäytymisen lisäämiseen. Ratkaisuksi on tarjottu laaja-alaisen yrittäjyyskasvatuksen osaamisen ja pedagogisten ratkaisujen sisällyttämistä kaikkien kouluasteiden opetussuunnitelmiin. (1)

Tutkimukset ovat osoittaneet, että yrittäjämäisen ajattelutavan vahvistaminen luo perustan yrittäjämäiselle asenteelle ja vaikuttaa yrittäjämäiseen käyttäytymiseen työelämässä ja elämässä yleisesti. Tavoitteena ei ole, että
kaikki perustavat omia yrityksiään, niitä kuuluisia start upeja, vaan, että kaikki saavat valmiuksia toimia yrittäjämäisesti muuttuvassa ja epävarmemmassa työelämässä. Tavoitteeksi on asetettu, että kaikki oppijat ikään, sukupuoleen, etniseen tai muuhun taustaan liittyen pärjäävät työelämässä ja elämässä yleensä. (1)

Tutkimukset osoittavat myös, että edelleen asenteet kouluissa eri asteilla yrittäjyyttä kohtaan ovat este laaja-alaisen yrittäjyyden integroimiseen opetukseen ja koulutukseen. Edelleen on vallalla käsitys, jonka mukaan vain
yrittäjäksi lähteminen – start up - olisi koulutuksen onnistumista mittaava mittari. Laaja-alaisen yrittäjyyden näkökulmasta onnistumista mittaavana mittarina toimii kuitenkin se, että oppijat pärjäävät elämässä, työssä ja näkevät potentiaalisia vaihtoehtoja epävarmoissakin elämän tilanteissa. (1)

Huolestuttavana tämän päivän ilmiönä joudumme toteamaan, että erilaiset leikkaukset kohdistuvat myös eri asteiden koulutukseen. Eräs koulutuksen leikkausten kohde on ollut opettajien täydennyskoulutuksen rahoituksen leikkaaminen, joka pelkästään yksittäisenä leikkauksena vaarantaa opettajan ja sitä kautta opetuksen jatkuvan kehittämisen perustutkintojen jälkeen. Leikkaukset vaarantavat myös laaja-alaisen yrittäjyyden
kehittämisen eri kouluasteilla. Opettajien peruskoulutuksessa ei juurikaan ole mukana yrittäjyysilmiön laaja-alaisen ymmärryksen lisäämiseen tähtääviä opintoja, joten pätevilläkään opettajilla ei ole mahdollisuuksia
integroida yrittäjyyttä osaksi opetustaan. Tätä vajetta on tähän saakka paikattu OPH
täydennyskoulutusrahoituksen avulla, mutta nyt tuo tie on tukittu. Tehty opettajien täydennyskoulutuksen leikkaaminen vaarantaa paitsi laaja-alaisen yrittäjyyden integroimisen ja kehittämisen opetukseen, myös muun
opettajien jatkuvan täydennyskouluttautumisen mahdollisuuden. Kunnilla ei todennäköisesti ole, siinä mittakaavassa kuin tarve olisi, mahdollisuuksia ostaa täydennyskoulutusta.

Edellä kuvattu yksittäinen leikkaus johtaa siihen, että koulutuksen jatkuva kehittäminen uusilla nousevilla teemoilla, vaikkapa nyt nousussa olevan tekoälyn opetukseen integroitumisen saralla, vaarantuu. Haluamme korostaa, että lyhytnäköisen säästämisen sijaan Suomen täytyy panostaa osaamisen vahvistamiseen kaikilla koulutusasteilla. Opettajien osaaminen ja jatkuva kehittyminen on tässä avainasemassa.

Kysymmekin nyt, mitä vaihtoehtoja tehtyjen erilaisten koulutukseen kohdistuneiden leikkausten jälkeen on tarjolla, että maailmalla arvostetun suomalaisen koulutuksen tasa-arvoistava vaikuttavuus säilyy myös tulevaisuudessa. Mitä vaihtoehtoja on esittää, että koulutuksemme taso pysyy jatkossakin maailman huipputasolla?

Onkohan koulutus oikeasti oikea paikka leikata?

BPW Finland, hallitus

Lähteet:
1. Gustafsson-Pesonen, A., 2023: Developing and Evaluating Entrepreneurship Education - Three case
studies on Entrepreneurial Development Coaching in Teacher Training, the Impact of Entrepreneurship
Education Projects, and Experiential Entrepreneurship Education in Basic and Higher Education

Jäsenet huomio

Jäsensivuille ei pääse kirjautumaan, jos et ole rekisteröitynyt niiden käyttäjäksi. Huomaathan, että jäsensivuille ei ole mahdollista rekisteröityä käyttäjäksi jäsensivut painikkeen jälkeen aukeavalla kirjautumissivulla, kohdan unohtunut salasana avulla, koska liiton rekisterissä ei ole vielä tietojasi, jonka vuoksi ohjelma ei tunnista sähköpostiasi. Rekisteröitymiseen jäsensivuille tulee käyttää tätä linkkiä. Jäsenet -painiketta voit käyttää vasta kun olet jo saanut salasanan jäsensivuille eli rekisteröitynyt niiden käyttäjäksi.

BPW Finland – Eri aloilla työskentelevien naisten verkosto

Naisten yrittäjyystaitoja vahvistavan koulutuksen kehittäminen

BPW Listen kysely aukeaa 9. helmikuuta

Aloita tylsimmästä tehtävästä ja pääset sinuiksi tekoälyn kanssa

Laaja-alaisesta yrittäjyyskasvatuksesta boostia yhteiskunnalliseen tasa-arvoon

Leadership training for women in March

Jäsenet huomio