Helmikuun nainen, näyttelijä FIA Pauliina Hukkanen
6.2.2024
Savolaislähtöinen näyttelijä FIA Pauliina Hukkanen on tienannut leipänsä näyttelijänä jo 27 vuotta ja toiminut yrittäjänäkin 12 vuotta, hän pyörittää Mikkelissä perustamaansa Teatteri-ravintola ILOa, joka juhli viime syksynä viisivuotistaivaltaan. Lisäksi hän on perustanut kaksi ammattikesäteatteria Juvalle ja Puumalaan.
Näyttelijänä hän on ollut kiinnityksellä Rovaniemen-, Mikkelin-, Varkauden-, ja AHAA-.teattereissa. Freelancerina Helsingissä 12 vuotta ja nyttemmin Mikkelissä 8 vuotta. Elokuva- ja TV -tuotantoja hän pääsi myös tekemään. Viimeisimpänä syksyllä ensi-iltansa saava Mielensäpahoittaja rakastuu elokuva.
Hän rakastaa työtään. Se ei oikeastaan ole edes työtä, vaan elämäntapa ja intohimo.
Esiintymisen palo veti niin voimallisilla pihdeillä puoleensa, ettei hän voinut pyristellä vastaan. Pauliina oli jo lapsena mukana Tenavatähti- kilpailussa ja äiti vei häntä elokuvien koekuvauksiin. Alalle hän on tullut ns. kivistä reittiä. Teatterikorkeakoulun ovet eivät auenneet seitsemästä yrittämästä huolimatta. Onneksi Pauliina sai näyttelijäharjoittelijan paikan Varkauden teatterista 19 vuotiaana. Sitä ennen hän tunkenut jalkansa Mikkelin teatteriin iltanäyttelijäksi ja joka paikan höyläksi.
Pauliina Hukkanen, näyttelijä FIA, toimitusjohtaja Teatteriravintola ILO/Ohjelmatalo Näytellä ja Näprätä
Näyttelijäharjoittelijana hän kouluttautui samalla töitä tehden. Hän kävi Lontoossa ja Tallinnassa opiskelemassa, viikoittain laulu- ja tanssitunneilla ja teki jopa opinnäytetyönsä Varkauden teatterin kenkävarastoon. Hänen ensimmäinen monologinsa oli Julia ja Romeo -stand up 20 vuotiaana.
Pauliinaa on auttanut eteenpäin uralla valtava palo tehdä tätä työtä. Kuten hän sanoi, tämä ammatti on sisäänrakennettu elämäntapa. Hän tuntee kuolevansa henkisesti mikäli ei pääse toteuttamaan itseään. Toki myös ihanat yleisöt ja kollegat ovat suuri rikkaus ja antavat polttoainetta jaksaa vuodesta toiseen tässä työssä, joka on kaikkea muuta kuin punaisella matolla sipsuttelua.
Me Too -liikkeen myötä alallamme ollaan alettu olemaan entistä tarkempia mitä naiselle saa sanoa. Itse en ole kokenut häirintää, mutta ammatissa, joka on kovin luova ja rajat roolin ja privaattihenkilön välillä voivat joskus hämärtyä, kertoo Pauliina. Naiset ovat edelleen palkkakuopassa alallamme. Kuilu on kaventunut sukupuolirajojen hälvettyä, mutta vanhat sopimukset ja säädökset ovat kovin hitaita purkaa. Liittomme tekee kovasti tämän eteen töitä, että näyttelijöiden oikeuksia saataisiin parannettua sukupuolesta riippumatta, hän lisää.
Teatteri ja kulttuuri ylipäänsä on tärkeää mielenterveys"lääkettä". Meillä kaikilla on oikeus kokea tunteita laidasta laitaan. Taide on siinä mitä oivallisin keino. Kollektiivisuuden ja yhteisöllisyyden tunne on monille vieras ajatus tässä nyky Suomessamme, jossa niin paljon korostetaan yksilön arvoja. Teatteri yhdistää. Hyvä teatteri voimauttaa ja herättää ajatuksia.Liikuttaa ja naurattaa. Saa meidät tuntemaan olevamme elossa, vastaa Pauliina Hukkanen kysymykseen miten teatteri voi tukea naisten asemaa, voimaantumista ja yhteisöllisyyttä.
Näyttelijäksi valmistumiseen teatterikorkeakoulu on yksi vaihtoehto. Alaa voi opiskella myös ulkomailla. Näyttelijäharjoittelijan koulutus työn kautta on myös väylä alalle. Tärkeintä on uskoa itseensä, ei saa luovuttaa ja pitää mennä kohti unelmiaan.