Vuosikokouksen kannanotto
13.4.2024
Anonyymi rekrytointi työelämän tasa-arvon ja moninaisuuden kehittäjänä
Työelämässä tapahtuva syrjintä on edelleen yleistä. Etenkin nuoret naiset kokevat syrjintää. 20–39-vuotiaista naisista jopa noin 20 prosenttia oli kokenut syrjintää työssä tai työnhaussa viimeksi kuluneen vuoden aikana. Kokemus työelämäsyrjinnästä oli yleisintä korkeasti koulutetuilla naisilla. Myös 55–64-vuotiailla naisilla syrjintää kokeneiden osuus oli korkea: 16 prosenttia 55–64-vuotiaista naisista kertoi kohdanneensa syrjintää työssä tai työnhaussa. Tiedot selviävät laajasta Terve Suomi -tutkimuksesta (THL 2023).
Tutkimuksessa syrjinnällä tarkoitettiin muita huonompaa kohtelua jonkin itseen liitetyn ominaisuuden vuoksi. Tällainen ominaisuus voi olla esimerkiksi ikä, sukupuoli, etninen tausta, ihonväri, vammaisuus, ulkonäkö, seksuaalinen suuntautuminen tai uskonto.
Nuorten naisten kokeman työelämäsyrjinnän yleisyys voi johtua monesta asiasta. Nuorissa ikäryhmissä on enemmän moninaisuutta, mikä voi altistaa syrjinnälle. Työnantajat saattavat yhä olettaa nuorten naisten jäävän perhevapaille, mikä voi myös altistaa syrjinnälle. Muitakin sukupuolittuneita oletuksia ja arvostuksia voi olla. Lisäksi nuoret ikäpolvet saattavat vanhempia enemmän tunnistaa syrjintää ja olla tietoisempia siitä.
Henkilöstön tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu on työnantajan lakisääteinen velvollisuus ja osa hyvää johtamista ja työelämää. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen työssä parantaa henkilöstön työhyvinvointia ja tukee organisaation tuloksellisuutta ja työnantajakuvaa. Syrjintäkokemuksilla on runsaasti yhteyksiä esimerkiksi ihmisten turvallisuuden kokemukseen, mielenterveyteen, yksinäisyyden kokemuksiin, hyvinvointiin, luottamukseen ja elämänlaatuun. Siksi syrjintäkokemuksiin tulee aktiivisesti puuttua eri konteksteissa, esimerkiksi työelämässä.
Tasa-arvolaki velvoittaa työnantajia edistämään tasa-arvoa ja ehkäisemään sukupuoleen perustuvaa syrjintää työpaikoilla. Tasa-arvolaissa säädetään esimerkiksi tasa-arvosuunnitelmien laatimisesta ja työpaikkojen velvollisuudesta seurata ja raportoida tasa-arvon toteutumista.
Edelleen on paljon tehtävää tasa-arvon edistämisessä työelämässä, ja tarvitaan jatkuvaa työtä ja sitoutumista tasa-arvon edistämiseksi. Kaikkien osapuolten, niin työnantajien, työntekijöiden kuin järjestöjen ja viranomaisten, tulee tehdä yhteistyötä ja sitoutua tasa-arvon edistämiseen, jotta saavutettaisiin todellinen tasa-arvo työelämässä Suomessa.
Systemaattisella rekrytointiprosessilla voidaan edistää tasa-arvoa. Tähän tulee luoda selkeät ja objektiiviset kriteerit, joita noudatetaan rekrytointiprosessin aikana. Näin varmistetaan, että kaikki hakijat arvioidaan samojen standardien perusteella.
Anonyymi rekrytointi toimintamalli, jossa työnantaja ei tiedä hakijoiden henkilöllisyyttä tai muita henkilökohtaisia tietoja ennen valintapäätöstä. Tällä pyritään ehkäisemään syrjintää ja edistämään tasapuolisuutta rekrytointiprosessissa. Anonyymissä rekrytoinnissa hakijoita arvioidaan pelkästään heidän osaamisensa, kokemuksensa ja koulutuksensa perusteella ilman ennakkoluuloja tai ulkoisia seikkoja.
Anonyymi rekrytointi kannustaa monimuotoisuutta ja inklusiivisuutta organisaatiossa. Tavoitteena on saada erilaisia näkökulmia ja taustoja edustavia työntekijöitä, mikä auttaa vähentämään syrjintää. Rekrytointiprosessia säännöllisesti arvioimalla on mahdollista saada tietoa, jonka analysointi auttaa työnantajaa tunnistamaan mahdolliset syrjintäilmiöt ja kehittämään toimintatapoja niiden vähentämiseksi.
Business and Professional Women Finland ry pitää tärkeänä, että rekrytoinnissa kiinnitetään entistä enemmän huomiota tasa-arvon ja syrjimättömyyden toteutumiseen. Keinoina tähän työnantajien on tärkeää arvioida rekrytointiprosessia ja ottaa käyttöön anonyymi rekrytointi. Tämä luo positiivista ilmapiiriä työpaikalla ja lisää henkilöstön sitoutuneisuutta ja motivaatiota.
Lisätietoja:
Anneli Luoma-Kuikka
puheenjohtaja
president@bpw-finland.fi
BPW Finland edistää naisten asemaa ja tasa-arvoa yhteiskunnassa ja työelämässä.