OTT, VT, Akatemiaprofessori Johanna Niemen mukaan: On parempi sytyttää kynttilä kuin valittaa maailman pimeyttä. Tätä johtoajatusta Niemi on seurannut työssään oikeustieteen tutkijana, ja pyrkinyt omalta osaltaan auttamaan sellaisen yhteiskunnan rakentamisessa, jossa ketään ei syrjittäisi sukupuolen perusteella.

Oikeustieteen tehtävänä on oikeusjärjestyksen sisällön tutkiminen ja sen systematisointi eli oikeudellisen informaation jäsentäminen hallittavaan muotoon sekä tulkintasuositusten tuottaminen oikeudellisiin ongelmiin. Tästä tehtävästä johtuen oikeustiede ei tarkastele oikeutta yhteiskunnallisena ilmiönä, vaan normikokonaisuutena. Oikeus nähdään tällöin ikään kuin suljettuna järjestelmänä, jossa voi argumentoida vain käyttämällä ns. sallittuja oikeuslähteitä. Sukupuolentutkimus on puolestaan monitieteinen oppiaine ja tutkimusala, jonka tavoitteena on tutkia, kuinka sukupuoli ja sukupuolten väliset suhteet vaikuttavat erilaisiin yhteiskunnallisiin, kulttuurisiin ja historiallisiin ilmiöihin. Oikeustieteen ja sukupuolentutkimuksen yhdistämisessä on keskeistä toiminta oikeustieteen sisältä käsin, sillä monesti yhteiskuntatieteelliset huomiot ohitetaan irrelevantteina seikkoina normien tutkinnassa eli oikeusdogmaattisessa keskustelussa.

Niemi on onnistunut tuomaan sukupuolinäkökulman osaksi oikeustieteellistä tutkimusta ja pitänyt esillä mm. Suomen sitoutumista, torjumaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, allekirjoittamalla naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa koskevan Istanbulin sopimuksen. Oikeustieteen ja sukupuolentutkimuksen yhdistäminen voi jatkua erityisesti nyt kun Niemi nimitettiin Minna Canth -akatemiaprofessoriksi1 kaudella 2015 – 2019. Niemen tutkimushankkeen lähtökohtana ovat muutokset käsityksissä sukupuolesta ja sen merkityksestä. Erityisesti nuoret aikuiset toimivat ympäristössä, jossa elämänvalintoihin kohdistuu sukupuoleen sidonnaisia ja ristiriitaisia odotuksia. Niemi yhdistää tutkimuksessaan oikeustieteen metodologisten kysymysten pohdinnan työn ja perheen yhteensovittamisen kysymyksiin, kriminaalipolitiikkaan ja rikosten tutkintaan. Hän tutkii, miten muutos käsityksissä sukupuolesta näkyy oikeudessa ja sen tutkimuksessa ja miten sukupuoli on mukana perinteisesti miesvaltaisella rikostutkinnan alalla.

Johanna Niemen tutkimusta pidetään teoreettisesti ja metodologisesti kekseliäänä ja sen odotetaan yhdistävän sukupuolen tutkimusta ja oikeustiedettä niin, että se edistää ymmärrystä ja tiedontuotantoa molemmilla tutkimusaloilla. Niemi analysoi oikeuskäytäntöihin liittyviä eriarvoisuuden ja syrjäytymisen syitä ja antaa ratkaisuvaihtoehtoja kriminaalipolitiikan ja rikosten tutkinnan sukupuolittuneiden käytäntöjen muuttamiseen.

Johanna Niemi työskentelee, BPW:n kanssa yhteisten päämäärien toteuttamiseksi, omalla alallaan mm. nykyaikaistamalla oikeusdogmaattista tutkimusta uusin innovatiivisin metodein. Niemi on sitkeästi jatkanut sukupuolinäkökulman esiin nostamista, vaikka tielle on osunut myös haasteita.

Niemi omaa myös kansainvälistä kokemusta ja on toiminut useissa tieteellisissä asiantuntijatehtävissä, mm. Upsalan ja Örebron yliopistojen tutkimuksen arviointi, sekä lainsäädäntökysymyksissä. Hän on EU:n perusoikeusviraston tieteellisen neuvottelukunnan jäsen.

Niemi pitää tärkeänä myös tietotaitonsa edelleen jakamista, ja on osoittanut solidaarisuutta työskentelemällä samassa työhuoneessa yhdessä nuorempien tutkijoiden kanssa, jolloin vuorovaikutus on välitöntä. Johanna Niemen ura osoittaa nuorille naisille, kuinka työ tasa-arvon eteen ei ole päättynyt, mutta samalla myös sen, kuinka jokainen voi osaltaan pyrkiä parantamaan kehitystä oman toimintansa kautta. Lisäksi Niemen tutkimuksesta on odotettavissa olevan tulevaisuudessa hyötyä nuorille naisille, esimerkiksi työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen liittyvien kysymysten suhteen. Johanna Niemi on tehnyt arvostettavaa työtä muuttaakseen maailmaa tasa-arvoisemmaksi, johtamalla lukuisia tutkimushankkeita, toimimalla yhteistyössä eri toimijoiden kanssa niin Suomessa kuin kansainvälisestikin ja määrätietoisesti pyrkinyt parantamaan naisten asemaa, jonka vuoksi hän on Vuoden nainen 2018.